MOSAIIKEISTANI
Mielestäni mosaiikkitaide on kautta aikojen kertonut ihmisen tarpeesta ja kyvystä luoda näennäisesti merkityksettömistä osasista merkityksellisiä kokonaisuuksia.
MATERIAALEISTA: Käytän mosaiikeissani mieluiten karheita kivipintoja, joita korostan valoa taittavilla lasimateriaaleilla. Lisää aiheesta...
MUINAISKORUORNAMENTIIKKA (2007-2009): Ensimmäisten näyttelyideni teema oli Suomesta löytyneiden muinaiskorujen ornamentiikka ja niihin liittyvä symboliikka. Lisää aiheesta...
MARIAMOSAIIKKI (2010-2011): Toinen suuri projektini oli poikkitaiteellinen hanke Kamarikuoro Novenan kanssa: yhdistimme musiikkia ja mosaiikkia teemanamme Neitsyt Maria ja häneen liittyvä symboliikka. Lisää aiheesta...
YHTEISÖMOSAIIKIT (2011): Maria-projektin jatkohankkeina toteutin kaksi yhteisömosaiikkia: teimme suuret seinämosaiikit yhdessä kahden Espoossa sijaitsevan rakennuksen asukkaiden kanssa: Folkhälsan-taloon ja Stjärnhemmet-ryhmäkotiin. Lisää aiheesta...
RUNOMOSAIIKKI (2012-2013): Runomosaiikkihankkeen aikana tein 44 mosaiikkiteoksen sarjan suomenruotsalaisen runoilijan Solveig von Schoultzin runojen innoittamana. Lisää aiheesta...
TEEMANA ILO (2016-2018): Yhteistyö tekstiilitaitelija Lela (Angela) Nyberghin kanssa alkoi 2016. Työskentelimme kumpikin tahollamme yhteisen teeman - ilon - innoittamina ja
tämän ilon jakamiseksi järjestimme yhteisnäyttelyn kesällä 2017. Yhteistyömme jatkui ja laajeni kun luovaan joukkoomme liittyi keramiikka- ja maalausteoksillaan Tiina Jåfs.
Kolmen naisen yhteistyömme johti näyttelyyn "3" kesällä 2018.
VILLIYRTTIMOSAIIKKI (2021-2023): Viime vuosina maaseudulla asumisen ja uusien elämyksien ja tuttavuuksien myötä villinä kasvavat syötävät kasvit ovat innostaneet minua luomaan sarjan villiyrttiaiheisia mosaiikkitöitä.
Lisää aiheesta...
MATERIAALEISTA
Marmori ja muut kivimateriaalit ja keramiikka - perinteiset mosaiikkimateriaalit kautta vuosituhansien - hallitsevat töitäni. Marmoritöissä käytän sekä kiilloitettua että halkaistua marmoria. Marmorin työstämiseen käytetään erityistä mosaiikkivasaraa (it. martellina). Halkaistussa marmorissa kiven sisäosien pinta- ja värivaihtelut pääsevät oikeuksiinsa.
Näiden karheiden luonnonmateriaalien vastapainoksi ja korostamiseksi käytän Bysantin mosaiikeille tunnusomaista venetsialaista smaltia, jota valmistetaan kaikissa sateenkaaren väreissä sulattamalla ja värjäämällä lasia metallioksidien avulla. Smaltin värit elävät ja hehkuvat ja valo heijastuu taittuen, mikä saa pinnan välkkymään. Myös smaltia työstetään martellina-vasaralla.
Bysantin mosaiikkitaiteen perua on myös kullan käyttö mosaiikkitöissä. Kulta on arvokkain mosaiikkitaiteessa käytetty materiaali. Kultatessarat on valmistettu asettamalla lasin päälle lehtikultaa, joka suojataan sulattamalla päälle toinen kerros lasia, minkä jälkeen levy leikataan mosaikistien raaka-aineeksi. Kultamosaiikkia valmistetaan monen värisenä. Käytän myös kultamosaiikkien kääntöpuolta, joka usein on hohtavan turkoosinsininen.
Perinteisten materiaalien lisäksi töissäni on nykymosaiikeissa yleisimmin käytettyä materiaalia, lasimosaiikkia. Joissakin töissä on pieniä yksityiskohtia muista materiaaleista; niistä saattaa löytyä esim. lasia, posliinia, pieniä puolijalokiviä, luonnonkiviä, helmiäistä, soraa, messinkiä tai kuparia.
Muinaiskoruornamentiikkaa
Muinaiskorumosaiikkien tiimoilta pidin useita näyttelyitä 2007-2009 Suomessa ja ulkomailla. Kuva-aiheet perustuvat Suomesta löytyneiden rautakauden aikaisten muinaiskorujen ornamentiikkaan.
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Tämä suomalaisesta kulttuuriperinnöstä kumpuava aihemaailma on rikas ja monimuotoinen. Suomen kansallismuseon kokoelmien muinaiskorut ja Museoviraston laaja, muinaiskoruja käsittelevä kuva- ja kirjallisuusmateriaali ovat olleet korvaamattomia tiedon ja innostuksen lähteitä näiden mosaiikkien luomisprosessissa. Arkeologien ja historiantutkijoiden työn tuloksena Suomen rautakauden aikaiset korulöydöt on tarkasti dokumentoitu ja jossain määrin tutkijat ovat pystyneet arvioimaan mitä koruissa esiintyvät kuva-aiheet ovat saattaneet symbolisoida ja mikä korujen merkitys kantajilleen on ollut. Rautakauden aikaiset korut eivät ole olleet vain koriste-esineitä - niiden avulla kiinnitettiin vaateparren eri osia toisiinsa ja ne myös seurasivat kantajaansa hautaan.
Mosaiikeissani tuon muinaiskorujen muotomaailman, koristeaiheet ja symbolit esille uusina tulkintoina mosaiikin keinoin. Olen valinnut töideni pohjaksi joukon koruja, joista osa on merovingiajalta (600-800 j.Kr.), muutama viikinkiajalta (800-1050 j.Kr.) mutta suurin osa ristiretkiajalta (1050-1300 j.Kr.). Useimmat mosaiikkien pohjana olevista esineistä ovat löytyneet Suomen luovutetun Karjalan alueelta, muut ovat enimmäkseen Savon ja Satakunnan seuduilta. Esineiden joukossa on pronssisia ja hopeisia solkia, riipuksia ja vyönheloja. Joukossa on myös yksi sormus sekä - koruista poiketen - kullattu kuparinen kilvenkupura. Mosaiikkitöiden materiaalien valinnassa olen pyrkinyt välittämään katsojalle aihemaailman muinaisaikaista tunnelmaa.
Mariamosaiikkia
Mariamosaiikit - parikymmentä mosaiikkityötä, jotka olivat näytteillä Galleria Dixissä keväällä 2011 - kumpuavat Neitsyt Marialle sävelletystä musiikista ja Mariaan kautta aikojen liitetystä runsaasta väri-, kasvi- ja muusta kuvasymboliikasta. Mariamosaiikit ovat osa suurempaa poikkitaiteellista Maria-projektia, jossa Kamarikuoro Novenan kanssa yhdistimme musiikkia ja kuvataidetta. Tuloksena oli mosaiikkinäyttely Helsingissä, kuoron CD-levy ja useita konsertteja, joissa myös Mariamosaiikkeja heijastettiin seinälle konserttiesitysten aikana. Yksi Mariamosaiikeistani lahjoitettiin Olarin kirkkoon.
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Mariaprojektin Espoon ruotsinkieliselle seurakunnalle lahjoittama Ave Maria-mosaiikki on Olarin ns. pikkukirkon kirkkosalissa.
Marian ilmestystä kuvaava mosaiikki on Snoan -Retriittikeskuksen kappelissa.
Yhteisömosaiikit
Syksyn 2011 työskentelin kahden mittavan mosaiikkiprojektin parissa, joissa roolini oli töiden suunnittelu ja mosaiikkityöskentelyn ohjaus. Tuloksena syntyi kaksi laajaa seinämosaiikkia, jotka toteutettiin yhdessä kahden rakennuksen asukkaiden kanssa.
- Seinämosaiikki Espoon Folkhälsantalon ruokasaliin, jota käyttävät niin talon asukkaat kuin ulkopuoliset ruokailijat.
Folkhälsan on järjestö, joka pyrkii työllään edistämään terveyden ja elämänlaadun arvostusta yhteiskunnassa. Espoon Folkhälsantalossa Tapiolassa yhdistyy ikäihmisten palveluasuminen, palvelukoti toimintarajoitteisille henkilöille, koulu (Vindängens skola) ja musiikkioppilaitos (Musikinstitutet Kungsvägen). Talossa järjestetään erilaisia kulttuuritapahtumia ja siellä on myös Espoon kaupungin palvelupiste.
Lisää mosaiikkityöpajasta Folkhälsanin kotisivulla.
- Seinämosaiikki Stjärnhemmet-palvelukodin monitoimitilaan.
Espoon Laaksolahteen keväällä 2012 valmistunut Stjärnhemmet tarjoaa kodin kolmelletoista nuorelle, joilla on erityistarpeita ja joita yhdistää se, että heidän äidinkielensä on ruotsi. Mosaiikkiteos toteutettiin syksyn 2011 aikana: kokoonnuimme viikoittain nuorten ja heidän perheidensä kanssa tekemään mosaiikkiteosta, joka sitten valmistuttuaan asennettiin ryhmäkodin yhteiseen kokoontumistilaan. Hanketta ovat tukeneet Arbetets Vänner, Konstsamfundet ja Kalevala Korun kulttuurisäätiö.
Runomosaiikkia
Runomosaiikit ovat syntyneet kotimaisen runoilijan, Solveig von Schoultzin (1907-1996) lyriikan innoittamana. Runomosaiikit ovat myös kunnianosoitus Solveig von Schoultzille: haluan omilla teoksillani nostaa ruotsinkielisen lukijapiirin rakastaman kirjailijan runot uudelleen - ja laajemmin myös suomenkielisen - yleisön tietoisuuteen.
Villiyrttimosaiikki
Villiyrttimosaiikkieni inspiraation lähde on kesäinen käynti idyllisen Munsterhjelm Art Centerin taidenäyttelyssä ja sitä seurannut tutustuminen taidemaalari Riggert Munsterhjelmiin ja hänen biologivaimoonsa, Catherine Munsterhjelmiin. Riggertin taiteilijuus ja hänen maalauksensa galleriaksi muunnetussa, luonnonvalossa kauniisti kylpevässä riihessä, Catherinen omistautuneisuus luonnossa villinä kasvaville syötäville kasveille ja koko Munsterhjelmin perheen luonnonmukainen elämäntapa on puhuttelevaa ja vaikuttavaa. Catherinen villiyrttiopastusten myötä villit luonnonkasvit valloittivat ajatukseni pitkäksi aikaa ja syntyi sarja villiyrttimosaiikkeja.
Lisää niin taidekeskuksesta kuin myös Catherinen villiyrttiopastuksista: www.munsterhjelmartcenter.fi